Suomen metsät – vihreä aarreaitta
Metsä on suomalaisen identiteetin ydin
Suomi on yksi maailman metsäisimmistä maista. Metsät peittävät noin 75 prosenttia maan pinta-alasta, ja niillä on keskeinen rooli sekä taloudessa että kulttuurissa. Suomalaisille metsä ei ole pelkkä luonnonvara – se on henkinen kotipaikka.
Yleisimmät puulajit
Suomen metsät ovat pääasiassa havumetsiä, joskin lehtipuut ovat yleisiä etenkin eteläisessä Suomessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty yleisimmät puulajit ja niiden osuudet.
| Puulaji | Osuus puustosta | Kasvuympäristö | Käyttö |
|---|---|---|---|
| Mänty (Pinus sylvestris) | 50 % | Kuivat kankaat | Sahatavara, sellu |
| Kuusi (Picea abies) | 30 % | Tuoreet kankaat | Paperi, rakentaminen |
| Koivu (Betula) | 16 % | Lehto, suo | Vaneri, polttopuu |
| Haapa, leppä, muut | 4 % | Vaihtelevat | Erikoispuu, luonnon monimuotoisuus |
Metsän kerrokset ja ekosysteemi
Latvuskerros
Metsän ylin kerros muodostuu puiden latvuksista. Se pidättää sadevettä, suodattaa auringonvaloa ja tarjoaa kodin linnuille sekä hyönteisille.
Pensaskerros
Pensaskerroksessa kasvavat muun muassa kataja, paatsama ja pihlaja. Kerros on tärkeä monille pikkunisäkkäille ja lintulajeille.
Kenttäkerros
Kenttäkerroksessa viihtyvät marjat ja ruohokasvit: puolukka, mustikka, suopursu ja kanerva ovat tyypillisiä lajeja.
Metsät ja ilmasto
CO₂-sidonta
Suomen metsät sitovat n. 30 Mt CO₂ vuodessa
Vesikierto
Metsät säätelevät valuma-alueiden vesitasetta
Mikroilmasto
Metsät tasaavat lämpötiloja ja suojaavat tuulelta
